Aloitin matkablogien kirjoittamisen ammoin Intian Goassa viettäessämme siellä ikimuistoisen kuukauden (Garpaasit Goassa). Seuraava matkakertomukseni käsitteli Singaporen ja Indonesian matkaamme (Pikkujoulut Bintanissa) ja kolmas kertoi Vietnamin seikkailustamme vuonna 2016 (Veljet Vietnamissa). Viime vuoden Vietnamin reissustamme en blogia kirjoitellut, mutta voin sen verran kertoa, että tapahtumia oli ja hauskaakin jossain vaiheessa viettäessämme veljien Ribo, Pikku-Nikolai, Harry ja Mixu kanssa pari viikkoa vietnamilaisesta vieraanvaraisuudesta nauttien.

Tämän vuotista matkaamme Vietamiin aloin suunnitella heti kohta edelliseltä reissulta palattuamme. Vietnam matkakohteena oli tehnyt meihin kaikkiin vaikutuksen ja alustavissa kyselyissä halukkuutta lähteä taas reissuun ilmeni. Ribo ja Pikku-Nikolai olivat heti messissä. Tärkein ja hienoin asia osallistujajoukon osalta oli, että Jarnan puoliso Sari oli valmis lähettämään Jarnan matkalle mukaan. Jarnahan tuli tänä vuonna miehen ikään ja valmistelimme Sarin kanssa Jarnalle synttäriyllätyksen Vietnamin lentolippujen muodossa. Sari asetti Jarnan mukaanpääsyn ehdoksi, että minun pitää kirjoitella blogia matkastamme. Sitä ehtoa tässä yritellään nyt täyttää. Jarna oli oikein erikoisen pöllämistyneen näköinen saadessaan tietää yllätyksestä, jonka hänen rakas vaimonsa oli hänelle järkännyt. Osui ja upposi. Mats sai kotijoukoiltaan viisumin matkalle kun varmistui Jarnan mukaan pääsy. Seuraava positiivinen yllätys koettiin kun veljeni Kauko ilmoittautui mukaan porukkaan. Näin ollen oli porukka kasassa. Kuudelle hienolle herrasmiehelle varattiin lennot ja majoitukset. Mixu oli koko ajan ilmoittanut, ettei hän tänä vuonna tule mukaan reissullemme. Olikin mieluinen yllätys kun eräänä toukokuisena sunnuntaina Mixu soitti ja kertoi lähtevänsäkin matkalle mukaan. Pienet puljailut lennoissa sekä hotelleissa ja tämä vauhtiveikko oli liittynyt seurueeseemme. Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä ilmoittautui Harry vielä reissulle. Harry on harkitsevainen ja se ottaa aina oman aikansa. Nyt on kuitenkin Harry liittynyt ryhmäämme ja se on hieno juttu. Meitä siis lähtee 8 seikkailijaa marraskuussa kohti Vietnamia. Ryhmä on nyt täysi, enempää ei tälle matkalle mahdu.

Pyrin tänä vuonna elävoittämään blogiani pienillä videopätkillä, jotka osaltaan kertovat millaisia mielleyhtymiä oudossa mielessäni liikkuu. Lähinnä kyseessä tulevat olemaan vähän vanhemmat Youtube-videopätkät. Tästä kahdeksan keski-ikäisen miehen osallistujajoukosta tuli mieleeni tällainen: https://youtu.be/4hWzkR_zEwA

Lienee paikallaan pieni esittelykierros joukkiostamme. Jaan ryhmämme tässä kohtaa kolmeen osaan: kokeneet Vietnamin veteraanit (=kolmatta kertaa Vietnamiin lähtijät), tokakertalaiset ja hiutaleet. Linkkeinä vähän asiaan kuuluvia tai sitten asiaan kuulumattomia videoita. Päätelkää itse.

Me kokeneet Vietnamin veteraanit Mixu, Ribo ja mie https://youtu.be/iQqHzPzQsMg

Mixu: Ikiliikkuja, jolle tuppaa sattumaan ja tapahtumaan. Mixu ei matkoilla lähde turhaan kokeilemaan mitään kulinaristisia makuelämyksiä vaan ravitsee itseään pizzoilla, burgereilla ja pasta bolognesella. Mixu on aina niin positiivinen ja kaikkeen tyytyväinen. Aivan loistavaa! https://youtu.be/CRfVoeMc0uw

Ribo on matkaillut kanssani eniten. Paljon on yhdessä jo nähty ja koettu, mutta toivottavasti paljon on vielä näkemättä ja kokematta. Persoonahan Ribokin on, mutta mahtava persoona matkakaverina. Pitää kunnostaan ja terveydestään hyvää huolta. Ne purkit ja purnukat, jauhot ja savet raahaa mukaan matkoillekin. No jos jotain negatiivista tästä matkakaverista pitää sanoa niin haukottelee helwetin kovaäänisesti. https://youtu.be/PhuU2QJp6lo

Jaa mie vai? AGuru. Tällainen omalaatuinen elämänfilosofi ja myöhäisherännäinen hippi ilman hiuksia. Olen opetellut 52 vuotta elämistä ja paljon on vielä oppimatta. Pyrin luomaan ympärilleni ja läheisilleni hyvää mieltä ja onnistunkin siinä joskus. Joskus taas en. Negatiivisia puolia on paljonkin, ehkä päällimmäisenä tulisieluisuus, joka on myös yksi parhaista puolistani. Harrastuksina matkojen suunnittelu, matkailu, uhkapelit, itseni tutkiskelu (henkisellä tasolla, ei niinkään fyysisesti) ja eläkepäivien odottelu. Niin ja sitten tämä kirjoittelu ja hyväntahtoinen keljuilu. Minulla on sellainen pieni "valuvika" luonteessa, että osoitan pitäväni jostakusta keljuilemalla hänelle. Ei korjaannu enää, tämän kanssa on vain opittava elämään niin minun kuin muidenkin. Tykkään kirjoittelemalla purkaa paineitani. En halua loukata ketään, ja sen onneksi läheiseni ja ystäväni ovat jo oppineet, mutta jotkut tulkitsevat kirjoituksiani väärin tai lukevat rivien välistä ja onnistuvat pahoittamaan mielensä. Sen minkä teen niin teen. Yritän elää niin, ettei tarvitse katua tekemisiäni tai tekemättömyyksiäni. https://youtu.be/PP8HO9TGkbw

Tokakertalaiset Mats, Harry ja Pikku-Nikolai https://youtu.be/lS-af9Q-zvQ

Mats, tuo hyvää vauhtia kaljuuntuva pikku ystäväni. Jotenkin tästä kaverista saan paljon ilkikurista huumoria irti ja hän kestää sen. Ainakin minun taholtani. Respect. Matkoilla, kuten muutenkin, aivan mahtava, auttavainen ja ystävällinen heppu. Miinuksena kaljanjuonnin myötä tuleva kova ääni, mutta "hyvin harvoinhan" Mats reissussa kaljan tai kaksi ottaa.  https://youtu.be/KFQnIFN1pYo

Harry on maailman mies. Sopeutuu kaikkiin olosuhteisiin ja tilanteisiin loistavasti. Ja ei varmasti aiheuta ongelmia matkoilla. Tietysti jostain pitää päivällisen jälkeen löytää Irish Coffeeta, mutta yleensä on löytynyt. Joskus on etsitty pitkäänkin. Harryn kanssa liikkuessa on vältettävä katuja joiden varsilla on karaokebaareja ihan yleisen hyvinvoinnin vuoksi. Olen nähnyt Harryn vetävän karaokebaarissa tämän https://youtu.be/6Ejga4kJUts ja se näky ei unohdu, vaikka niin haluaisin. R.I.P. Dolores. Sovitaanko Harry, että annetaan Doloresin levätä rauhassa ja vedä sinä vaan Satumaata jatkossa.

Pikku-Nikolai, mies joka kulkee omia polkujaan. Karski ulkokuori kätkee sisäänsä hyvin paljon minun kaltaiseni herkän ihmisen. Nikolain kanssa minun on helppo ajautua erimielisyyksiin niin reissuissa kuin muutenkin, mutta siinä asiassa on tapahtunut paljon positiivista kehitystä vuosien saatossa. Olemme oppineet kumpikin, kuten elämässä pitääkin oppia. Nikolai on pitkäaikaisin ystäväni ja olen ylpeä vuosikymmenten ystävyydestämme. Juotin Nikolaille ensihumalat 35 vuotta sitten Pariisilaisella leirintäalueella ja tähän on tultu https://youtu.be/fMPeOP9Cllc

Ja hiutaleet veljeni Kauko ja Jarna https://youtu.be/msSc7Mv0QHY

Veljeni Kauko on porukkamme ikänestori, vaikkei ulkoinen habitus sitä paljastakaan. Kauko on loistava seuramies ja odotettu lisä reissulle mukaan. Kaukolla on ilmennyt aiemmilla reissuillamme ajoittain "nivelten yliliikkuvuutta", mutta varoen kulkien olemme siitäkin selvinneet ja selvitään vastakin. Todella fantastista, että Kauko on taas mukana. https://youtu.be/rIbmpceujPA

Ystävääni Jarnaa ovat isän velvollisuudet pitäneet poissa viime vuosina reissuiltamme, mutta kuten aiemmin kerroin kotiväki järjesti nyt iskälle yllätyksen ja taisi olla mieluinen yllätys. Jarnaa parempaa kaveria niin reissuille kuin muutenkaan on vaikea löytää. Miehellä on lehmän hermot ja kyky selvitä tilanteesta kuin tilanteesta. Jarnan kanssa liikkuessa ei varmasti joudu konfliktitilanteisiin. https://youtu.be/iSMpzVQwjlw

Lupasin, tai tarkemmin Antin Antaumusmatkat lupasivat tulevaa matkaamme kavereilleni mainostaessani, että lennot, majoitukset, siirtymät Vietnamissa tulevat maksamaan tällä 2,5 viikon reissulla maksimissaan 1000 euroa. Nyt on varattu lennot Qatar Airwaysilla ja seuraavanlaiset majapaikat reissulle  https://www.booking.com/hotel/vn/somerset-ho-chi-minh-city.fi.html , https://www.booking.com/hotel/vn/leman-cap-resort-amp-spa.fi.html ,https://www.booking.com/hotel/vn/ocean-place-muineresort.fi.html  ja https://www.booking.com/hotel/vn/sherwood-residence.fi.html . Ja budjetissa on pysytty tai ollaan jopa hiukan alle budjetoidun.

Nyt on matkan alkuun vielä kaksi kuukautta. Matkavalmistelut ja suunnitelmat alkavat olla valmiina, joten ei muuta kuin odotellaan. Lupaan, että tästäkin reissusta tulee meille matkaajille hauska ja ikimuistoinen. Toivon myös, että te molemmat blogin lukijat saatte viettää joitakin hauskoja hetkiä meidän toilailujamme ja hyvän Suomi-kuvan maailmalle levitystämme blogin kautta seuratessanne. Älkääkä edes yrittäkö lukea rivien välistä! Sinne ei ole mitään kirjailtu.

Tähän loppuun vielä Israel Kamakawiwo'olen pirskatin hienoa laulua ja ukulelen soittoa kaukokaipuuta lievittämään. Tai lisäämään. Aika pulska poika se oli tämä Iz:kin, mutta lauluääni oli vielä minunkin ääntäni pehmeämpi. https://youtu.be/V1bFr2SWP1I