Myös ylpeys lasketaan yhdeksi kuoleman synneistä. Itse en sitä oikein syntinä osaa pitää. Mielestäni jokaisen pitää tuntea tervettä ylpeyttä omasta itsestään, tekemisistään, ominaisuuksistaan, kansalaisuudestaan jne. Esimerkiksi nämä vietnamilaiset ovat pirskatin ylpeitä omasta maastaan. Kansallistunto on ehkä hieman yllättäen erittäin korkealla Vietnamin sodan tapahtumien jälkeen. Olihan kyseessä kuitenkin sisällissota, jonka olisi pitänyt jakaa kansaa, mutta tässä tapauksessa näin ei havaintojeni mukaan ole käynyt. Meitä hiukan huvittaa kun täällä vielä hehkutetaan ja ollaan ylpeitä Vietnamin jalkapallomaajoukkueesta, koska se ei elokuussa hävinnyt Etelä-Korealle kuin vain maalein 3-1.

Tervettä ylpeyttä ei pidä sekoittaa ylimielisyyteen, kopeuteen tai pöyhkeilyyn. Mietin tuossa juuri ystäväämme Matsia. Tuo karvarintainen pikkumies ei ole tippaakaan ylimielinen tai kopeile, mutta kantaa ylpeästi kroppansa tepastellessaan uima-altaan reunalla https://www.youtube.com/watch?v=EIB4GuVp09M

Kansallisylpeyteni ei kyllä hirveästi noussut eilisiltaisista tapahtumista. Osa seurueestamme lähti päivällisen jälkeen kauppaan hakemaan elintarpeita hotellihuoneeseen. Palatessaan näillä veijareilla oli 5 laatikkoa olutta mukanaan. Ymmärrettävästi tämän neljän tähden hotellin henkilökunta ei katsonut hyvällä tuollaisen kaljamäärän kantamista hotellille. En muuten katsonut hyvällä minäkään. Tänään pukeuduinkn juuri tällaisia tilanteita varten hankkimaani t-paitaan, jossa on Kekkosen kuva ja teksti "Saatanan tunarit". Pesäpallotermein minulla on nyt merkki päällä. Pitämissäni kehityskesteluissa selitykseksenä kaljanhamstraukselle on tarjottu saatavuuden takaamista vuorokauden jokaisena hetkenä. Voi helevata. Ei kai muutama ukko voi ehdyttää koko hotellin kaljavarantoja, niin että pitää olla huoneessa laatikko per ukko reservinä. Kaljanhimo nuukuuteen yhdistettynä muuttuu tyhmyydeksi.https://m.youtube.com/watch?v=sMlpM640wEE

Kaljanhamstraajaveljeni sovittelivat sitten tänään syntejään kiipeämällä 811 porrasta Vung Taun Jeesus-patsaalle. Hatunnoston arvoinen suoritus tässä ilmanalassa. Olen itse kiivennyt Thaimaassa Tiger Cave temppelin vuorelle 1237 porrasta ja aika tuskaa olivat ne loppunousut. Enkä ollut krapulassa. Olen ylpeä veljistäni. Nyt he ovat kaljansa ansainneet ja syntinsä minun silmissäni sovittaneet. Hotellin johdon kanssa käytäviin keskusteluihin en ota tässä kantaa. Harry ja minä jäimme altaalle parantelemaan flunssaamme Pikku-Nikolain kera, sillä meillä ei ollut kaljanhamstraussyntejä sovitettavamme. Nikolai sovittanee syntinsä omalla tavallaan, jos sellaista tuntee joskus tehneensä.

Seurueessamme on esiintynyt ajoittain pientä punasilmäisyyttä aamuisin. Minä vetäisin kyllä eilen pohjat tässä lajissa. Minuun iski nimittäin kohtalaisen ärhäkkä silmätulehdus. Vasen silmäni oli aika pahan näköinen, rähmää piti pyyhkiä vähän väliä ja kyllä siinä jonkin verran oli kipuakin. Menin paikalliseen apteekkiin ja näytin apteekin tädille silmääni. Hän antoi siihen tipat, joita pitää laittaa kolmen tunnin välein molempiin silmiin. Yölläkin heräsin pari kertaa tipottelemaan. Nyt vajaan vuorokauden kuluttua silmäni näyttää lähes normaalilta. Tai siis normaalilta minun silmältäni. Kyllä on Vietnamin apteekkitädillä tehokkaat tropit. Löytyisköhän häneltä apua muihinkin ikääntyvän miehen vaivoihin? Ilkeäiskö siellä apteekissa edes ottaa housuja pois?

Leman Cap -hotellillamme on eräs saksalaisherra, joka hakeutuu jostain syystä koko ajan seuraani. Minulla ei kerta kaikkiaan osu kemiat kohdalleen hänen kanssaan. Olen hienotunteisesti yrittänyt vihjailla, että painuisi helvettiin. Mutta ei. Tuossa se aurinkotuolilla vieressä lötköttää. Seuraavaksi alan raapia tulitikkuja ja puhua Rovaniemestä. Ellei sekään tehoa saa saa hotellin uima-allas betonisaappaisen muistomerkin tämä niksmanni runkonaan. No ei nyt sentään. En vain voi ymmärtää ihmisiä, jotka hakeutuvat iholle vaikka heille selkeästi merkataan ettei heidän seuraansa kaivata.